MÁNÁIDmáhttu
Mánáidgárdedutkamat eanet vuoiggalaš ja ceavzilis boahtteáiggi várás min mánáidasamet.
MÁNÁIDmáhttu lea mánáidgárdedutkamiid guovddáš mii álggaha dutkan- ja nuppástusdoaimmaid mat čohkkejit ja ovddidit ođđa máhtu, áddejumi ja daguid vai oččošeimmet eanet sosiálalaččat vuoiggalaš ja ekologalaččat ceavzilis boahtteáiggi mánáidgárdesuorgái ja mánáidgárdesurggiin.
Dát dahkko doaimmaid bokte mat movttiidahttet dutkiid, mánáidgárddiid, mánáidgárdeoahpuid, organisašuvnnaid ja eará áigeguovdilis ovttasbargoguimmiid main lea oktasaš ulbmil. Váldoulbmil lea ovddidit ođđa máhtu ja ođđa geavadiid unnán dutkojuvvon surggiin mat leat čadnon máilmmiviidosaš oahppoulbmiliidda mat gusket sosiála ja kultuvrralaš vuoiggalašvuhtii ja ceavzilis boahtteáiggiide, nugo oahppat eallit ovttas ekologalaš ja ovddasvástideaddji borgárin. Dat mearkkaša ahte guovddáš áigu álggahit doaimmaid mat sáhttet dutkat ja rievdadit geavadiid.
MÁNÁIDmáhttu – Mánáidgárdedutkamiid guovddáš lea strategalaččat čadnon Vestlándda allaskuvlii (HVL). Váldoovttasbargoguoimmit Norggas leat UiT – Norgga árktalaš universitehta, Stavangera universitehta ja Bergena suohkan. Mii ovttasbargat maiddái mánáidgárdeoahpaheddjiiguin ja -eaiggádiiguin Romssas, Finnmárkkus, Sogn ja Fjordanes, Hordalánddas ja Rogalánddas. Maiddái aktevrrat nugo mánáidgárddiid váhnenlávdegoddi, OMEP ja Unesco lea mielde dás. Mánáidgárdedutkamiid guovddážii leat čadnon riikkaidgaskasaš njunuš dutkit ja birrasat máŋgga riikkaidgaskasaš universitehtain, ja mii áigut ovttasbargat viidát.
Borgemánu 29. beaivvi mii ávvudit guovddáža álggaheami stuora konferánssain!